Kun uusi koira saapuu taloon tai vanha talutin sanoo naps, alkaa kysymys: mikä on oikeasti paras koirantalutin? Me ollaan testattu useampaa kuin halutaan myöntää – ja tiedetään, että täydellinen hihna ei ole pelkkä tarra tai väri. Se on mukavuutta, hallittavuutta ja ennen kaikkea turvallisuutta.
Tässä artikkelissa me jaetaan kokemuksemme siitä, millainen koiranhihna toimii missäkin tilanteessa – ja millainen ei. Lopussa kerrotaan myös, mikä halpa hihna meinasi peruuttaa erään labradorin pentukoulupäivän… vaikka odotukset olivat hyvät.
Mikä hihnamalli aiheutti meille kerran oikeasti nolon tilanteen keskellä kaupungin vilinää? Se selviää kohdassa ”Mitä kannattaa välttää”.
Millainen on paras koirantalutin?
Turvallisuus menee kaiken edelle, kun puhutaan koiranhihnasta. Me ollaan testattu hihnoja, jotka napsahtavat poikki juuri silloin, kun sitä vähiten toivoisi – ja se ei ole kokemus, jota halutaan kenellekään. Siksi hyvä talutin on aina riittävän kestävä, seon tehty kestävästä materiaalista, siinä on vahva metallilukko ja sen pituus sopii käyttötarkoitukseen. Hihnan pitää tuntua hyvältä myös omassa kädessä ja toimia eri tilanteissa – oltiin sitten metsäpolulla tai keskustan vilinässä.
Materiaali tekee yllättävän suuren eron siihen, miltä hihna tuntuu ja toimii. Me ollaan kokeiltu polyesteriä, nailonia, nahkaa, biothanea ja kumipinnoitettuja versioita. Sateessa liukas hihna voi olla todella hankala, kun taas biothane toimii kelissä kuin kelissä. Yksi meidän kokeilemista on biothane-materiaali, jota on helppo pyyhkäistä puhtaaksi ja joka ei ime kosteutta. Ja kyllä, kertaalleen vaihdettiin hihna vain siksi, että nahkapunos hapertuu ja myös värjää märkänä.
Erilaiset talutintyypit – mikä sopii kenellekin?
Perushihna on monen suosikki syystä – se on yksinkertainen, selkeä ja helppo hallita. Se toimii erityisen hyvin rauhallisilla tai koulutetuilla koirilla. Pituus on yleensä 1,5–2 metriä, mikä antaa sopivasti vapautta mutta säilyttää kontrollin. Meillä tämä on ollut käytössä erityisesti kaupunkikävelyillä ja tapahtumissa.
Liina eli pitkä talutin on paras vaihtoehto silloin, kun halutaan antaa koiralle lisää vapautta hallitusti. Se on loistava väline esimerkiksi luoksetuloharjoitteluun tai hajujen nuuskimiseen luonnossa. Meidän yksi suosikeista on ollut 10 metrin kumipintainen liina, joka ei sotkeudu niin helposti ja antaa hyvän otteen sateellakin.
Fleksi eli kelatalutin jakaa vahvasti mielipiteitä – eikä syyttä. Se voi olla toimiva vaihtoehto rauhallisille koirille avoimessa maastossa, mutta ei sovi koulutukseen. Meidän yksi episodi fleksin kanssa päättyi hätätilanteeseen, kun hihna ei lukittunut ajoissa ja kaksi koiraa sai aikaan kunnon sotkun. Nykyään me käytetään fleksiä vain hyvin valvotuissa tilanteissa, ja koulutukseen otetaan aina kiinteä hihna tai liina.
Hihnan valinta koiran iän ja tarpeiden mukaan
Pennulle valittava talutin kannattaa pitää kevyenä ja lyhyenä. Alkuun kannattaa valita pehmeä materiaali, joka ei hankaa käsiä eikä innosta pentua puremaan sitä liikaa. Yksi meidän suosikeista oli yksinkertainen, kevyt nailonhihna, joka ei maksanut paljon mutta kesti hyvin purukokeet.
Koulutuksessa olevalle koiralle tarvitaan hyvän kontakstin antava ehkä parimetrinen hihna, jolla on hyvä pito ja riittävästi kiinnikkeitä. Vetävälle tai reaktiiviselle koiralle tarvitaan jämäkkä, hyväotteinen ja pidempi hihna. Me ollaan tykästytty hihnoihin, joissa on ylimääräisiä käsilenkkejä tai pehmusteita – ne antavat paremman kontrollin, kun koira säntää kohti lintua tai toista koiraa. D-rengas hihnassa mahdollistaa myös kiinnittämisen helposti vyöhön tai valjaisiin. Yhdistettynä esimerkiksi Y-valjaisiin, hyvä hihna voi vähentää vetämistä huomattavasti ja helpottaa lenkkejä.
Rauhallisen, ennalta arvattavan ja hyvinkäyttäytyvän vanhuksen kanssa voit helposti käyttää mitä vain vaihtoehtoa, mikä sopii sinulle ja koirallesi antaen riittävästi vapautta nauttia lenkeistä ja elämästä.
Talutin pennulle – mitä kannattaa huomioida?
Pienelle pennulle valitaan aina kevyt, lyhyt ja helposti hallittava talutin. Meidän kokemus on, että liian pitkä tai raskas hihna tekee pentukävelyistä kömpelöitä – ja pennulle liian haastavia. Koska pentu vasta opettelee hihnassa kulkemista, hihnan tulee olla sellainen, joka ei houkuttele liikaa puremiseen mutta ei myöskään ole liian jäykkä tai painava. Parhaita vaihtoehtoja ovat nailonista tai ohuesta biothanesta valmistetut taluttimet, jotka istuvat hyvin käteen ja kestävät pienten hampaiden kokeiluja. Alkuvaiheessa hihnan ei tarvitse olla pitkä – tärkeämpää on, että se tukee rauhallista, hallittua yhdessä kulkemista.
Talutin koiran koulutukseen
Koulutustilanteissa hihnan ominaisuuksilla on erityisen suuri merkitys. Tarvitaan talutin, joka tukee koiran ja ohjaajan välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa nopean reagoinnin. Me käytetään koulutuksessa yleensä kiinteää, noin 2 metrin pituista hihnaa, jossa on hyvä pito ja mahdollisesti lisälenkkejä nopeaan otteeseen. Vetämisen ehkäisyyn käytetään usein myös eturenkaalla varustettua valjas+hihna-yhdistelmää, jossa talutin kiinnittyy rinnan kohdalle. Tällöin koira ei pääse vetämään samalla tavalla eteenpäin ja oppii helpommin kulkemaan lähellä ohjaajaa.
Milloin liina on paras valinta?
Liina eli pitkä talutin toimii parhaiten silloin, kun halutaan antaa koiralle vapauden tunnetta hallitusti. Se on tärkeä väline erityisesti luoksetuloharjoittelussa, jolloin koira saa juosta vapaasti, mutta pysyy silti taluttimessa kiinni. Liinaa käytetään myös esimerkiksi ulkona koiraa uittaessa, hajutyöskentelyssä, jäljestyksessä ja tokon tai rally-tokon harjoituksissa, joissa koiran täytyy etsiä, kulkea itsenäisesti tai tehdä tehtäviä etäämmällä ohjaajasta. Luotettava liina on myös erinomainen ratkaisu koirille, joita ei vielä voida pitää vapaana turvallisesti esimerkiksi puistossa tai luonnossa. Tärkeää on valita liina, joka ei sotkeudu helposti ja jonka materiaali antaa hyvän otteen myös kosteissa olosuhteissa. Liina materiaaleja on paljon kuten PVC- ja Latex-yhdistelmiä, perinteisenmpää polyester-versiota. Kannattaa miettiä liinan paksuus koiran koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Kuivalla niityllä tai metsässä ulkoilussa Classic-malli on hyvä, mutta se on märkänä painava ja tuntuu inhottavalta kädessä kastellen ulkoiluttajan käsineet. Jos taas työskentelet märissä olosuhteissa, koulutat luoksetuloa pennulle tai uitat koiraa voi PVC tai Lateksi olla parempi vaihtoehto. Se kun ei kastu tai takerru niin helposti.
Mitä kannattaa välttää?
Vaikka hinta tai joku tietty materiaali houkuttelee, halvat tai huonosta materiaalista tehdyt hihnat voivat aiheuttaa ongelmia. Meillä on ollut hihna, joka näytti kivalta ja maksoi 9,90 € – mutta hajosi ensimmäisessä risteyksessä, kun koira teki nopean liikkeen. Se oli nolo ja samalla opettavainen tilanne, sillä hihnan metallilukko hajosi. Toisaalta kerran oltiin liikenteessä massiivisemman hoitokoiran kanssa, jolla oli päistä punottu nahkahihna. Hihna katkesi punosten kohdalta, kun koira päätti lähteä toisen uroksen perään. Tilanteesta meinasi syntyä katastrofi, joka onneksi saatiin vältettyä nopealla toiminnalla. Näiden tilanteiden jälkeen tarkistan aina jokaisesta uudesta hihnasta ompeleet, lukot ja materiaalin laatu – vaikka se näyttäisi muuten täydelliseltä.
Toinen vältettävä asia on liiallinen jousto. Joustavat hihnat voivat tuntua mukavilta, mutta vetävällä koiralla ne voivat pahentaa vetämistä. Jos hihna venyy liikaa, koira oppii nopeasti, että pääsee aina vähän pidemmälle – ja vetäminen jatkuu. Sen sijaan jämäkkä, selkeästi rajattu hihna opettaa koiraa pysymään lähellä ja seuraamaan paremmin ohjaajaa.
Kolmas jonka nostaisin tässä esiin on fleksi, silloin kuin sinulla on vielä koulutuksessa oleva, ei aina totteleva koira. Fleksit aiheuttavat vaaratilanteita, koska ne kiertyvät ja kuristavat helposti, jos koira pääsee kontaktiin toisen koiran tai ihmisen kanssa. Ne ovat usein ohutta materiaalia, jota vaikea saada selvitettyä ja joka voi polttaa rakkulan esimerkiksi käteen. Fleksi ei mahdollista hyvää otetta koiraan. Koira voi helposti juosta toisen koiran luokse tai auton alle, jos ulkoiluttaja ei ole hereillä tai nappimekanismi yllättäen lukkiutuu. Koira voi myös pelästyä ääntä, jos fleksi sattuu tippumaan maahan, kuten meille monille joskus tapahtuu.
Mitä erityistä kannattaa huomioida talutinta hankittaessa?
Suomessa on erityisesti hyvä varautua talveen ja pimeisiin kuukausiin, jolloin näkyvyys on heikkoa. Tällöin hyvät heijastimet ovat tarpeen. Ainakin itse pyrin ostamaan sellaisia tuotteita, joilla on mahdollisimman pitkä käyttöaika ja siksi suosin heijastimellisia valjaita ja taluttimia, jotta ei tarvitsisi muistaa laittaa erillisiä roikkuvia ja puettavia tuotteita päälle, kun syksy taas saapuu yllättäen.
Lisäksi olen havainnut, että monesti talutinta vaihtaessa, tuntuma uuteen on hieman outo. Samoin kävi minulle, kun vaihdoin nahkaisen polyesterimateriaaliin tai kun ostin ensimmäisen, jossa oli seassa kumineulosta tartunnan lisäämiseksi tai heijastinnauhaa näkyvyyden parantamiseksi, jolloin taluttimen punos ei ollutkaan niin jäykkä kädessä. Olen kuitenkin käytön jälkeen tottunut molempiin malleihin ja vaihtelen niitä tarpeen ja koiran mukaan.
