Etsitkö sitä täydellistä valjasta, joka ei purista, ei hölsky, eikä tee lenkeistä painia? Me oltiin samassa tilanteessa – kunnes tajuttiin, että paras koiran valjas ei tarkoita kaikille samaa. On pentuja, vetäjiä, herkkiä kylkiä, ja kaikenlaisia koirakansalaisia siltä väliltä.
Tässä jutussa me käydään läpi, mitä kaikkea kannattaa huomioida, ennen kuin klikkaa ostoskoriin valjaat, jotka näyttävät hyvältä mutta saattavat käytössä kiristää hermoja. Ja jossain kohtaa paljastetaan myös se malli, joka yllätti meidät täysin.
Mikä tekee valjaista oikeasti hyvät?
Yksi isoimmista jutuista, jotka me opittiin kokeilun kautta, oli istuvuuden merkitys. Se, mikä näyttää hyvältä paketissa tai kuvassa, ei välttämättä istu koiran päälle ollenkaan. Eri rotujen rakenteet, turkin paksuus ja jopa karvan pituus vaikuttavat siihen, miten valjas asettuu. Labradorinnoutajalla esimerkiksi syvä rintakehä vaatii enemmän säätövaraa kuin monella muulla rodulla. Myös koiran liikunnallisuus ja energisyys vaativat huomiota valjaita valitessa.
Me huomattiin testatessa, että liian tiukat valjaat aiheuttivat helposti hankaumia kainaloiden alueelle, kun taas liian löysät valuivat helposti pois paikaltaan. Erityisesti Y-mallinen valjas istui meidän super riehakkaalle labbikselle hyvin, mutta pienikokoisen terrierin kohdalla tarvittiin täysin toisenlainen ratkaisu.
Turvallisuus on se toinen iso juttu, johon ei aina ensimmäisenä kiinnitetä huomiota – ennen kuin tulee tilanne. Meillä se oli tilanne, jossa koira säikähti yhtäkkiä suojatien laidassa ja veti itsensä melkein valjaista ulos. Siinä vaiheessa päätettiin, että turvallisuuden vuoksi valjaissa täytyy olla heijastimet ja vahvat soljet. Yksi meidän testivaljaista oli varustettu vetämisen estävällä D-renkaalla rinnan puolella, ja se todella auttoi meitä saamaan kontrollin takaisin eteenpäin pyrkivällä ja välillä voimakkaasti vetävällä koiralla.
Valjaat vai kaulapanta – Mikä toimii ja milloin?
Me ollaan kokeiltu molempia: valjaita ja kaulapantaa. Kaulapanta toimii hyvin silloin, kun koira on jo tottunut hihnassa kulkemiseen eikä vedä, mutta nuorella tai energisellä koiralla valjas on monesti parempi vaihtoehto. Vetäminen kaulapannassa voi aiheuttaa painetta niskan ja henkitorven alueelle, mikä ei ole kivaa kenellekään – ei koiralle eikä ohjaajalle.
Valjas jakaa paineen tasaisemmin rintakehän ja hartioiden alueelle, mikä tekee lenkkeilystä turvallisempaa ja mukavampaa. Mutta valjas ei ole mikään automaattinen taikaratkaisu. Meidän yhdellä testipennulla panta toimi yllättävän hyvin, koska se oli rauhallinen luonteeltaan eikä koskaan vetänyt. Tällaisissa tilanteissa ratkaisu kannattaa miettiä yksilöllisesti – ei vain rodun tai suositusten mukaan.
Myös treenatessa ja koiraa kouluttaessa voi olla hyvä ja perusteltua käyttää kaulapantaa, joten mielestämme molemmat tarvitaan. Treenatessa on myös hyvä kiinnittää huomiota taluttimeen, mutta siitä lisää toisessa artikkelissa, jonka löydät täältä
Eri valjastyypit ja niiden käyttötarkoitus
Perusvaljas on simppeli, mutta toimiva. Me käytettiin sellaista pitkään meidän ensimmäisellä koiralla, joka oli rauhallinen ja totteli hyvin. Se on kevyt, helppo pukea ja juuri sopiva peruslenkeille tutussa ympäristössä. Mutta kun lenkit alkoivat pidentyä ja ympäristö muuttui vilkkaammaksi, huomattiin, että tarvitaan jotain enemmän.
Y-mallinen valjas on sellainen, johon me ollaan palattu kerta toisensa jälkeen. Se jakaa painetta laajemmin, ei hirtä koiraa kaulan alueelta ja sopii hyvin etenkin syvärintaisille roduille – kuten meidän labbikselle. Se on myös hyvä valinta aktiivisille koirille, jotka tykkäävät kulkea pidempiä lenkkejä tai harrastaa ulkoilua vähän vaihtelevammassa maastossa ja ovat muutenkin vilkkaamman sorttisia eli tykkäävät juosta ja hyppiä, jolloin on tärkeää, että valjan takaa mahdollisimmat luonnolliset ja laajat liikeradat, eikä ota vastaan mistään kohtaa.
Vedonestovaljas tuli meillä kuvioihin siinä vaiheessa, kun yksi meidän koirista sai päähänsä, että lenkillä kuuluu vetää – ja lujaa. Valjas, jossa D-lenkki on rinnan kohdalla, auttoi meitä todella paljon. Kun hihna lähtee vetämään väärään suuntaan, koira kääntyy automaattisesti takaisin ohjaajaan päin. Ei kuristusta, ei kipua – pelkkää hallintaa ja rauhallisempia lenkkejä.
Yksi malli, jota suositeltiin eläinfysioterapeutin toimesta, oli muuten yllättävän hankala pukea. Siitä lisää alempana, kun puhutaan testituloksista…
Miten testattiin ja mitä löydettiin?
Testasin viittä eri valjasmallia kolmella eri koiralla. Mukana oli vetäjä, pentu ja rauhallinen seniori. Jokaiselle testattiin, miten valjas istuu, miten helppo se on pukea ja riisua, miten se pysyy päällä – ja ennen kaikkea: miten koira reagoi siihen.
Yksi valjas nousi selkeästi muiden yläpuolelle. Se oli kevyt, todella helposti säädettävä ja pysyi paikallaan kovassakin menossa. Istuvuus oli erityisen hyvä leveärintaiselle koiralle, mutta se toimi yllättävän hyvin myös pennulla, kun tehtiin oikeat säädöt.
Yksi testikoira – arvaat varmaan kuka – päätti kokeilla, pääseekö valjaista ulos pyörähtämällä. Koirapuiston portilla tilanne oli hetken kaoottinen, mutta valjas piti. Se oli se hetki, kun me oikeasti tajuttiin, että hyvä valjas ei ole pelkästään mukavuuskysymys – se on myös turvallisuustekijä.
Mistä hyvät valjaat kannattaa ostaa?
Vaihtoehtoja on paljon
Valjaiden ostaminen on vähän kuin kengät itselle: halpa ja nopea ratkaisu saattaa houkuttaa, mutta onko se oikeasti mukava pidemmän päälle? Me ollaan ostettu valjaita sekä paikallisista lemmikkiliikkeistä että verkkokaupoista. Molemmissa on puolensa. Paikallisesti saat usein testata valjasta ennen ostoa, mutta netistä löytyy paremmat valikoimat ja usein myös parempi hinta-laatusuhde.
Yksi meidän parhaista valjaslöydöistä tuli muuten ihan sattumalta vastaan alennuksella myymälästä. Me ei edes etsitty valjaita sillä hetkellä, mutta silmiin osui malli, joka näytti hyvältä. Ja kyllä – se oli sama, joka oli testissä saanut parhaat arviot. Ehkä joskus kannattaa antaa sattumalle tilaa
